tekopyhät paskat.

istutte kahvihuoneessa nauramassa.

juotte kahvia, juoruatte.

kovaan ääneen, osaston pitkistä käytävistä raikaa.

puhutte varmasti myös minusta.

kuinka huomionhakuinen.

sanotte ”ei ole aikaa jutella, lähteä ulos.”

niin miksi olisikaan?

kahvinjuonti, puhelimen näpräys on tärkeämpää.

miten töihin on päästetty teidänlaisia kyynisiä,

elämään kyllästyneitä tanttoja.

anteeksi vaan. en ymmärrä.

en tosiaan vieläkään ymmärrä.